Eilen vedin pikasalit, koska jouduin ensin ajelemaan edes takas kaupunkii etsimässä mun pudonneita pyöränavaimii. Pikasali siis tarkoitti tässä tapauksessa tunnin treeniä yläkropalle ja nyt on kyljet ihan tosi kipeinä. Oli muutenkin tosi masentava fiilis johtuen jostain muista asioista ja siksikään ei tehnyt mieli siellä salilla olla muiden pällisteltävänä. Tein myös kauhean erheen masennukseeni, nimittäin kävin illalla hakemassa Ben and Jerrysii ja söin sen koko purkin!!!! no ei sillä hetkellä tuntunu oikeen miltään.
Tänään sitte töiden jälkeen kävin juoksu-kävely intervallilenkillä semmoset 8km. Oli tosi rentouttava lenkki. oon huomannut, että silloin kun ei toi lenkkeily yhtään inspaa, mielummin juoksee ja kävelee vuorotellen pidemmän matkan kun juoksee tuskissaan lyhyen (esim 6km).
Mua ärsyttää toi, että kun on henkisesti huono olo, ei tee myöskään fyysisesti mieli tehdä mitään. Tai mä ite kyllä saan ajatukset muualle aika hyvin, mutta esim. salille tai juoksemaan lähtö tuntuu ihan mahdottomalta. Mielummin rypeisi vaan surussaan ja söisi ja olisi kavereiden kanssa. Mun pitää nyt vähän tsemppaa, kun on tällänen hankalempi elämänvaihe menossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti