Kävin tänään juoksemassa pitkästä aikaa, koska en jaksanut lähteä salille, eikä mulla olisi kyllä ollut aikaakaan.
Mä oon harrastanut lenkkeilyä 14-15 vuotiaasta asti melko säännöllisesti.
Muistan kun mä alotin juoksemaan, jopa 3km matka tuntui mahdottomuudelta, muistan että kokoajan piti pysähtyä koska rintaan koski tai ei saanut happea. Mun äiti opetti mulle, että kannattaa juosta joka toinen lyhtypylvään väli ja kävellä joka toinen. Niin mä taisin tehdäkkin (käytän lyhtypylväitä itseasiassa vieläkin intervallilenkkien yhteydessä) ja pikku hiljaa pystyi jo juosta vähän pidempiä matkoja.
Kun me muutettiin jouduin yhtäkkiä uuden joukkueen kanssa juoksemaan 6km lenkkejä. Lenkit oli kesällä aamu 10 ja sen jälkeen tehtiin vielä pomppu-harjoitus. Ekalla kerralla äiti tuli meidän mukaan ja juoksi samaa vauhtia.. Mä hyydyin siinä 3km kohdalla ja muistan kuinka kamalaa oli kun muut vaan jaksoivat mutta mä en. Valmentajat sanoi että mun pitää treenata kovemmin että pysyn muiden mukana ja jo seuraavalla lenkillä mä juoksin koko matkan (voisi sanoa etten kestä olla muita huonompi). Sen jälkeen ei paluuta ollut, juoksin muiden mukana 6km, koskaan en ollut se kärkijuoksija, mutta olin silti tyytyväinen koska jaksoin juosta.
Meillä oli aina ennen treenejä lenkki, 5km joko intervalli, spurtti tai normaali. Intervalli-lenkillä me käveltiin ja juostiin vuorotellen 60sekunttia. Spurttilenkillä hölkättiin ja juostiin.
Kunnolla aloin keskittyä juoksuun vasta kun lopetin voimistelun koska mua alko huolettaa mun kunto sekä paino. Juoksin joka toinen päivä 3-6km lenkkejä. Mun juoksutottumukset on vaihdellut vuosien mittaan aikalailla, joten en juuri muista milloin oon juossut mitäkin jne.
Pari vuotta sitten keväällä juoksin melkein joka päivä koska halusin kesäkuntoon. Mun paino tippui hurjasti, jopa 6-7 kiloa ja
se näkyi. Kun katon kuvia siltä seuraavalta kesältä en voi tajuta miten oon ollut niin laiha ja vieläpä kuvittelin olevani lihava. Mun kulkiluut näkyivät rintojen päältä, solisluut, lonkkaluut, kaikki.
Kesän jälkeen paino taisikin sitten pikkuhiljaa nousta taas.
Mun yksi kaveri on mun vaikutinen lenkki kaveri ja sen kanssa saatetaan käydä jopa 15km kävely-juoksulenkeillä. Tietenkään kaverin kanssa treenaus ei oo niin tehokasta kun tulee höpöteltyä mutta aina on kivempi lähteä kun on seuraa.
Nykyään juoksen aina kun tuntuu siltä. Tällä hetkellä käyn mielummin salilla, koska mulla toi kortti on ja se on ihan kivaa vaihtelua. Salillakin tosin juoksen, juoksumatolla.
Tänään oli kivaa käydä lenkillä pitkästä aikaa ja vaikka kuvittelin että kulkisi huonosti jaksoin hyvin tuon 6km ja vieläpä yllättävän nopeasti. Pitäisi ehkä käydä useammin lenkillä kun se nyt on vähän jäänyt. Olin jo unohtanut sen endorfiinin määrän jonka saa kun on juossut reippaasti :)
Sitten vielä ilouutisia. Tossa vessassa tuijotin mun mahaa ja tajusin että todellakin, mun vatsalihakset ovat tulleet näkyviin. Oon tässä jonkin aikaa jo miettinyt että näänkö mä harhoja tai kuvittelenko vaan että mun maha olisi kiinteytynyt, mutta nyt oon varma että ne näkyy jo!! Mun maha ei oo enää mikään muodoton pallo tai klöntti, ei siinä on
LIHAKSIA. Ja ajatella, tehotreeniä on kestänyt vasta noin kuukauden. Että mä oon ilonen.
<3
Moikkamoi!